En uskalla ottaa askelta lähemmäs, vaikka haluaisinkin.
En uskalla katsoa silmiin liian pitkää, vaan käännän pään.
Me kävellään katolla, katsotaan maisemia. Kerrankin tuntuu todella hyvältä, siis todella.
Me kävellään koulujen käytäviä pitkin, maalattuja seiniä ympärillämme.
Käydään joka välitunti tupakalla, karataan sivummalle muista ihmisistä, eikä silloin tarvitse sanoja. Tupakan savu ilmassa ja katse Paratiisilinnun vihreisiin silmiin.
Mä en tarvitse muuta kuin sut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
kirjoita rehellisesti, älä hauku, kiitos