taivaiden välillä on yhteys

Ensimmäistä kertaa koulussa mä sain siihen yhteyden. Johonkin suurempaan voimaan. Masennukseen? Tää kuulostaa tositositosi tyhmälle, mutta mä puhuin sen kanssa. Mä olen ihan hiton sekaisin, mutta mä puhuin sen kanssa. Mä ymmärsin mitä se sanoi, ja se luultavasti ymmärsi muo. Mä pyysin sitä jättämään mut rauhaan ja juuri kun se oli vastaamassa, Paratiisilintu sohi kädellään lattiaa vasten, just siihen kohtaan mihin mä tuijotin. Se keskeytti mun ajatukset ja mä vain huusin sille, venaa ny jooko, ettei se saa, että antaa mulle hetken aikaa. Mä tuijotin lattiaa ja sitten se vastasi. Muutamalla sanalla, hyvin matalalla äänellä. En aio ikinä jättää sinua, rakas. Mä huusin sille mielessä niin kovaa, niin lujaa, mä puristin silmät kiinni ja huusin rukoilevani sitä, sun on pakko jättää mut rauhaan. Mutta sitten se ei vastannut hetkeen, ennen kuin sanoi nuo kuusi sanaa uudelleen ja lähti. Kyyneleet valui mun poskelta, mä pyyhin ne ja olin lähtemässä vessaan itkemään, mutta tajusin, etten voi vain lähteä, joten jäin tunnille miettimään. Kenen kanssa mä puhuin? Oliko se vain jotain harhaa vai puhuinko mä sen kanssa oikeasti? Mä en edes nähnyt sitä, mä vain kuulin sen äänen mun päässä. Mitä tapahtuu? Mitä mulle on käymässä? Sekoanko mä lopullisesti? Tää on ihan sairasta.

Mun pää ei enää kestä tätä tuskaa yhtään enempää
Siks nyt on aika katsoo taivaaseen ja lähtee menemäänVedin purkillisen unilääkkeitä ja ibumaxia
Pää havittelee taivasta ja kädet saksia
Ei enää mikään auta ei nosta pinnalle
Vaan hukuttaa mut suruun kauas pinnan alleTyttö löytyy aamul sängystään hymyilee kauniisti
Kyyneleet valuu poskella ja ranteet auki