Nyt on psykologin tutkimukset tutkittu ja tuloksena on, että mulla on "erityisen hyvä tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky, mutta se herpaantuu silloin, kuin minua ei kiinnosta". Haha. Onneksi ne tutkimukset ovat ohi, joten niitä ei tarvitse huolehtia. Huomenna on hoitokokous ja sairaalakoulussa koulukokous, jossa keskustellaan siirtymisestä omaan kouluun (apua). Koulukokoukseen tulee mukaan Kukkaistäti (oman koulun pysk. sairaanhoitaja) ja luultavasti luokanvalvojani. Mutta en mä halua puhua siitä, sillä sitten se on edessä. Ei se sinänsä pelota, se omaan kouluun palaaminen, mutta silti jokin siinä epäilyttää. En halua, että kukaan kyselee missä mä olen ollut ja alkaa haukkumaan muo siitä. Eli kyllä se taitaa hieman pelottaa, mutta en mä sitä kenellekkään myönnä (paitsi tänne).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
kirjoita rehellisesti, älä hauku, kiitos