Mä haluaisin kertoa teille tarinoita, sateenkaaren tuolta puolen, pilvettömästä taivaasta, iltaruskon vaaleanpunaisesta keijupölystä ja suudelmista, jotka annoit minulle sinä päivänä, kun näimme ensimmäisen kerran. Haluaisin luottaa sinuun, ja haluaisin ymmärtää, haluaisin laulaa sinulle kauniin laulun, haluaisin silittää sinun hiuksiasi. Haluaisin unohtaa kaiken muun ja vain halata sinua samalla kun me katsoisimme ikkunasta meren laineita ja kädessä simpukoita. Ja lisäksi muutama pala vain, ei ahmimista. Suklaasuudelmia.
Mutta enhän minä voi mitään kertoa, sillä mikään tästä tarusta ei ole totta. Ei aurinkoinen taivas, ei onnellisuuden täyttämät hymyt. Vain se karu ja musta mieli, harmaa kotkien täyttämä taivas ja rankkasade. Ehkä muutama auringon kultaisen säteen pilkahdus, mutta ei enempää.
Tänään kaikki on pilalla.
Sä kirjotat niin kauniisti. Ja mun sydän särkyy.
VastaaPoistaVoi kiitos ihanainen! <3 Mutta älä anna sun sydämen särkyä, sillä siitä ei seuraa mitään hyvää.
Poista