Mä olen päästänyt liian monta ihmistä mun mielen syövereihin. Mä haluaisin peruuttaa sen kaiken ja kertoa vain neljälle ihmiselle, kuinka todella tunnen. Mä en halua kertoa enempää, mä en halua paljastaa itseäni, en viitsi pyytää ketään kuuntelemaan, sillä minulla on jo tarpeeksi. Toki on ihanaa luottaa ihmisiin, mutta tuntuu kuin koko maailma tietäisi mun asioista. Miksi mä päädyin edes osastolle? Koska kerroin ihmisille liikaa. Mun ei olisi koskaan pitänyt antaa sitä lappua Kultakutrille, joka vei sen lapun terveydenhoitajalle, ei koskaan. Sitten tämäkin olisi jo ohitse.
Mä haluan hukuttautua mun unelmiin, mä haluan päästää irti karusta todellisuudesta ja vain olla. Ehkä taivaassa, ehkä vain maan alle haudattuna, sillä kuka tällainen paha ihminen - joka aiheuttaa parhaalle ystävälleen samankaltaisia ongelmia kuin itsellään on - pääsisi taivaaseen? Niin. Mä löysin mun parhaan ystävän blogin. Mä en olisi koskaan uskonut, että näin tapahtuu. Kyllä mä mielestäni monesti varoitin häntä, mutta niin siinä vain kävi. Nyt sekin laihduttaa, vaikka on maailman parhaimmassa kunnossa, treenaa jopa kuusi kertaa viikossa ja on niin kaunis että. Itseasiassa mä olen jopa kateellinen tälle ihanalle tyttöselle. Mutta, se on mun paras ystävä, ja mä aion saada sen pois näistä kuvioista. Mä en halua, että hän kuihtuu pois silmistä, kun on jo nyt niin laiha. Mä syyttäisin siitä kokonaan vain itseäni, ikuisesti. Ja jos tämäkin on jo paha paikka minulle, että itken ja huudan ja paiskon osaston tavaroita, pöytiä ja tavarat pöydältä lattialle ja huudan, että kaikki on vain mun syytä, niin mitä sitten jos tämä meneekin pidemmälle. Mitäs sitten? Mä en halua sille mitään, en yhtään mitään pahaa. Mä taon sen päähän järkeä niin kauan ennen kuin se uskoo. Tämä touhu ei kannata. Siitä seuraa vain pahaa. Ehkä mäkin saan tästä hieman oppia, ettei oikeasti kannata laihduttaa jos on jo oikeasti laiha (mitä mä tosin en ole, mutta mun ei tarvitse mennä niin pitkälle). Tämä sairaus satuttaa ennen kaikkea häntä itseään, mutta myös läheisiä. Nyt mä ymmärrän sen.
mä oon tosi pahoillani kaikesta siitä, mitä olet kokenut, ja joudut kokemaan. Vinkkinä vain, että koeta etsiä kaikesta hyvät puolet, älä mieti liikaa, mutta ole silti järkevä. Se on vaikeaa, tiedän, mutta kokeile edes. ''Rakasta itseäsi'' Aloita uusi harrastus (esim. piirtäminen9 missä et vahingoita itseäsi, sen kautta koita unohtaa menneet, ja pitää itsestasi huolta. Kaunit kevät sää, aina piristää! Tsemppiä sinne, valoisan ja onnellisen elämän puolesta!
VastaaPoista): en usko että pystyit koskaan nimeämään omalle tilanteellesi yhtä, ehdotonta syyllistä. ei sellaista ole. ei tätä voi yksi ihminen yksin aiheuttaa.
VastaaPoistaälä syyllistä itseäsi. ja vaikka oisit pikkuriikkisenkin vaikuttanut ystäväsi tilaan, oot satavarmasti tuonu enemmän iloa ja hyötyjä sun ystäväs elämään, ku haittaa. tärkeintä on nyt vaan se, ettet oo vihanen itelles, etkä ystävälles, oot ystäväs tukena, mutta et ota hänestä vastuuta itsellesi.
huolehdi rakas itsesi ensin kuntoon <3
voi pientä ): mä tiiän miltä toi tuntuu ku "tartuttaa" laihduttamisen toiseen. syytän itseäni siitä, että yks tyyppi on nyt syömishäiriöinen... argh D:
VastaaPoistamutta ei se varmasti ole sun syytä. sä et voi aiheuttaa toiselle sairasta mieltä!
pärjäile ♥ oot ihana
sä tiedät ettei se ole sun vika, olet rakkain.
VastaaPoista- minä