Taas huono päivä, kaksi levyä suklaata, puoliksi luettu kirja paiskottuna lattialle, sänky petaamatta ja kyyneleet poskilla, kun mä vain istun tyhjässä huoneessa ja kaikki pyörii hulluna mun ympärillä. "Kaikki ei ole nyt hyvin.." hoitajaa vastaa mun väitteeseen, että kaikki on ihan okei, ja mä vain katson sitä silmiin ennen kuin katse laskeutuu hitaasti lattiaan ja vaeltaa pitkin sohvaa ja kirjahyllyä. Mä haluan täältä pois, mikään ei ole hyvin, siinä hoitaja on oikeassa.
Mä haluan vain kuolla kuolla kuolla.
Tai ehkä en sittenkään.
Muo pelottaa olla tässä kahden vaiheilla.
Luin kaikki sun edelliset postaukset läpi. Viljami kuulostaa tosi jännältä tapaukselta. Mutta vaikka se ei susta pitäisikään niin muista että se ei ole sun vika, SÄ ET OLE RUMA!! Se on sen vika kun päästää sun kaltaisen tytön menemään, rakas!!
VastaaPoistaTosi hienoa toi sun isä-asian edistyminen. Mä voin kertoa mun isästä vaikka sen, että mulla ja mun isällä ei ole mitkään parhaat mahdollisimmat välit. Mun isä on alkoholisti ja polttaa, niin kuin äitinikin ja viikonloput ovat kaikista pahimpia. En jaksa kuunnella isän humalaisia puheita. Oli terveystarkastuksessa ja satuttiin puhumaan perheestä jne ja se yllättyi tosi paljon kun kerroin etten juuri puhu oman isäni kanssa. Välillä toivon jopa ettei mulla olisi isää, koska en vain enää jaksa perjantai-illan toistoja, äidin ja isän riitelyjä.
Ja hei, pidä toi mielessä että olet kahdenvaiheilla. Älä tee kulta mitään hätiköityä!! Koska jos menet ja teet itsellesi jotain vielä pahempaa kuin viiltely, niin sitä ei enää saa peruutettua. Ja tähän maailmaan jää tositositosi monta kaipaamaan sua.
Paljon voimia sinulle, rakas <3
Sä et voi ymmärtää kuinka iloinen mä olen, että sun mieliala on ehkä vähän parempi. Se saattaa pelottaa, elämä, mutta kyllä se siitä, ajan kanssa. Mä toivon, että sä parannut. Mä uskon siihen, että sä parannut. Ehkä joskus pitää olla tarpeeksi pimeää, että vois nähdä valon. Voimia. <3
VastaaPoistaKiitos anonyymi! Piristit päivääni! <3 :)
VastaaPoista