Kaikki on ihan sekaisin. Mä en tiedä mitä mä teen, tai missä oikeastaan olen.
Pakkohoidossa.
Tai kyllä mä tiedän, mä en vain halua muistaa sitä. Mulla ei ole rauhaa, mä vihaan kaikkia ja kaikkea.
Mä aion olla koko tämän viikon siis syömättä, ja ensimmäinen päivä on ainakin mennyt hyvin: vettä ja pepsi maxia. En mä eilenkään syönyt mitään, mutta ihan sama.
Mä viillän käden auki taas kerran, kaikki haavat revin uudelleen, musta, sakea veri virtaa mun kädellä, se on niin kaunista. Olenko mä hullu, kun mä rakastan sitä, kun mun kädestä vuotaa verta ja se peittää koko käden?
Hoitaja istuu mun viereen, huomenna on ravitsemusterapeutti, ja mun silmistä vuotaa suolaisia kyyneliä.
Anteeksi, ei tule parempaa tekstiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
kirjoita rehellisesti, älä hauku, kiitos