Viljamin katse

Tuntuu, että pyöritän näitä samoja asioita postauksesta toiseen, enkä saa ikinä mitään uutta kirjoitettavaa. Tänään mulla on kuitenkin ollut melko hyvä päivä, joka on toisaalta ollut pelottavaa, mutta toisaalta on ollut ihan hauskaakin, että on voinut aidosti nauraa.

Eilen sairaalakoulussa minua vastaan tuli Justin Bieberin näköinen poika. Pitkä (ja tositosi komea) jätkä käveli rauhallisesti matikan kirja kädessä tunnilleen, kun mä tulin vähän myöhässä. Se katto muo suoraan  silmiin, mutta käänsi päänsä miltei heti pois. Katse toi minulle mieleen toisen ihastukseni seitsemänneltä luokalta, ja vaikka ulkonäkö onkin hieman popparityylinen (eikä perusjunttimainen) nimesin hänet Viljamiksi. Tai ainakin puhun siitä täällä sillä nimellä. En tiedä pojasta mitään muuta kuin että se käy yhdeksättä luokkaa, se näyttä Justinilta, sillä on vasemmassa korvassaan timanttikorvakoru ja että se on söpö. Yleensä en ihastu sen tyylisiin poikiin, mutta tämän pojan katse oli jotain niin lumoavaa, että menin heti päästäni pyörälle.
Ja mikä ihaninta, kun ensiviikolla minulla lisääntyy koulutunnit, näen Viljamia vielä enemmän, kuin nyt vain kahden oppitunnin ajan!

Äh, mulla on kattausvuoro, täytyy mennä..